Attractions

Lappeenrannan raatihuone

Lappeenrannan raatihuone on Suomen vanhin raatihuone ja se on rakennettu vuonna 1829. Raatihuone oli pitkään käytössä raastuvanoikeuden ja kaupunginvaltuuston perinteisenä kokouspaikkana, kunnes monien muiden kaupunkien raatihuoneiden tavoin sen käyttö väheni hallinnon siirryttyä kaupungintaloon vuonna 1983. Vuonna 1991 raatihuoneesta tehtiin kaupungin edustustila, jota vuokrataan vain arvotilaisuuksia varten.
Lappeenrannan raatihuone

Lappeenrannan ortodoksinen kirkko

Neitsyt Marian suojelukselle pyhitetty maamme vanhin ortodoksinen kirkko vuodelta 1785. Avoinna tiistaista sunnuntaihin 11.6.-1.9.2013 kello 11-15. Kirkkoon on mahdollista järjestää myös opastettuja kierroksia ryhmille (opastetut kierrokset Lappeenrannan matkailuneuvonnasta). Kirkko sijaitsee Linnoituksessa, lähellä Lappeenrannan satamaa.
Lappeenrannan ortodoksinen kirkko

Imatran voimalaitos

Vuonna 1922 aloitettiin voimalaitoksen rakennustyöt Imatralla. Työmaalla työskenteli parhaillaan lähes 1000 henkeä. Valtavan rakennusurakan jälkeen käynnistettiin ensimmäinen koneisto vuonna 1928, ja sähkön toimitus alkoi seuraavana vuonna. Imatran voimalaitos on laajentanut toimintaansa vuosien saatossa. Nykyisin voimalaitos tuottaa energiaa seitsemän koneiston voimalla ja on Suomen suurin vesivoimalaitos. Voimalaitoksen näyttelytila on avoinna yleisölle.
Imatran voimalaitos

Rantasipi Imatran Valtionhotelli

Imatrankosken partaalla sijaitseva Imatran Valtionhotelli on käsite, jonka kaikki ainankin Imatralla tuntevat. Suomen senaatin määräyksestä rakennettu, vuonna 1903 valmistunut jugendlinna tehtiin vastaamaan pietarilaisten turistien tarpeisiin. Arkkitehti Usko Nyström on suunnitellut Valtionhotellin. Hotelli poikkeaa niin täysin Imatran muusta rakennuskannasta, että sinne kannattaa piipahtaa. Linnahotellin yhteydessä toimii myös kokous- ja kongressikeskus.
Rantasipi Imatran Valtionhotelli

Ylämaa (Lappeenranta)

Lappeenrantaan kuuluva Ylämaan alue tarjoaa matkailijalle nähtävää ja koettavaa. Ylämaan kuuluisassa jalokivikylässä voi tutustua kansalliseen jalokiveemme spektroliittiin jalokivikierroksella. Nähtävää riittää, sillä vierailla voi jalokivikylässä, jalokivimuseossa tai kivisepänpajoissa. Louhoskäynnillä on mahdollista poimia oma spektroliitti. Jalokivien lisäksi Ylämaalla voi ihailla luontoa ja nauttia sen rauhasta luonnonkohteissa.
Ylämaa (Lappeenranta)

Joutseno (Lappeenranta)

Lappeenrannan Joutsenossa matkailija nauttii luonnosta ja välttämättömät palvelut ovat kuitenkin helposti saatavilla. 1600-luvulla perustetusta Joutsenosta löytyy historiallisia kohteita, mukavia ihmisiä ja iloista tunnelmaa. Lapset viihtyvät vierailulla kotieläinmetsä Korpikeitaalla ja samalla matkaan voi onkia oman lohen lohionginnasta. Kaakkois-Suomen suurin kulttuurin ja taiteen tapahtuma, Joutsenon taidekesä, kestää kesäkuusta elokuuhun. Joutseno liitettiin Lappenrantaan 1.1.2009.
Joutseno (Lappeenranta)

Lappeenrannan kirkko

Lappeenrannan kirkko on vihitty nykyiseen käyttöön vuonna 1924. Punatiilisestä kirkosta oli alunperin tarkoitus tulla ortodoksinen varuskuntakirkko vieressä olevan venäläisen varuskunnan tarpeita varten. Akateemikko Georg Kosekoff on suunnitellut kirkon ja rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1913. Ensimmäinen maailman sota aiheutti rakentamisen keskeyttämisen ja Suomen itsenäistyttyä kirkosta tuli valtion omaisuutta.
Lappeenrannan kirkko

Lappeenrannan veistokset ja muistomerkit

Lappeenrannan kaupungin veistokset ja muistomerkit kuvaavat kaupungin asemaa rajalla, idän ja lännen välissä. Veistosten tekijöinä on ollut valtakunnallisestikin kuuluisia kuvanveistäjiä, jotka ovat luoneet teoksia enimmäkseen tilaustöinä. Lappeenrannasta löytyy myös paikallisesti ja historiallisesti kiinnostavia muistomerkkejä.
Lappeenrannan veistokset ja muistomerkit

Kotiseututalo Röytty

Kotiseututalo Röytty sijaitsee Taipalsaaren kirkon vieressä. Röytty oli aikoinaan sotilasvirkatalo ja kestikievari. Nykyisin Röytty toimii museona aittoineen ja talleineen. Navetan puolelta löytyy Taipalsaaren käsityöläiset ry:n myyntinäyttely, joka on avoinna kesäisin sekä joulun alla. Keväällä 2008 Röytyn kotiseututalossa avautui talon henkeen sopiva kahvila ja sisustuspuoti. Kesällä 2010 toiminta laajeni, ja tänä päivänä kotiseutu talo tarjoaa myös lämmintä ruokaa ja A-oikeudet. Kotiseututalo rakennettiin Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Joutsenon miesten voimin tiettävästi 1600 -luvun lopulla. Röytyn kestikievarissa hoidettiin väsyneet matkalaiset hevosineen. Röytty on avoinna kesällä ti-su klo 10-18 ja muulloin pe-su klo 11-18 sekä tilauksesta.
Kotiseututalo Röytty

Lappeenrannan Hiekkalinna 8.6.-30.8.2013

Kesällä 2013 Suomen suurin hiekkalinna kohoaa jo 10. kerran Lappeenrannan satamaan. Edes Saimaan aallot eivät pysty huuhtomaan mennessään tätä komistusta. Hiekkalinna seisoo paikallaan Lappeenrannan Linnoitusniemen kärjessä koko kesän. Paljon nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille, tule tutustumaan Hiekkalinnaan koko perheen voimin! Alueelle vapaa pääsy.
Lappeenrannan Hiekkalinna 8.6.-30.8.2013

Ylämaan jalokivikylä

Ylämaan Jalokivikylä-jalokivikierroksella voit tutustua suomalaiseen kansallisjalokiveen spektroliittiin ja muihin korukiviin kivipajoissa ja jalokivimuseossa. Jalokivikylässä voi nähdä miten raakajalokivi muuttuu koruksi tai muuksi loistokkaaksi kiviesineeksi. Jalokivimuseo on Suomen vanhin jalokivimuseo, jossa on yli 5 000 jalokiveä, mineraalia, fossiilia ja meteoriittia ympäri maailmaa sekä erikoinen fluoresoivien mineraalien näyttely.
Ylämaan jalokivikylä

Salpalinja

Salpalinja on toisen maailmansodan aikainen puolustusrakennelma, joka rakennettiin Suomen itärajan suojaksi. Rakennelma myötäilee Suomen ja Venäjän välistä rajaa ja ulottuu Suomenlahdelta Sallaan. Salpalinja koostuu 1 200 kilometristä teräsbetonia, puuta, piikkilankaa ja kiveä Suomenlahdelta Jäämerelle saakka. Vierailun arvoisia ovat Salpalinjan entisöidyt bunkkerialueet Luumäellä, Lemillä, Ruokolahdella ja Ylämaalla. Salpalinjaan pääsee tutustumaan myös Salpapolulla tai osallistumalla Salpavaellukseen, jolloin retkeilyyn yhdistyvät sotahistoria ja luontomatkailu.
Salpalinja

Lappeenrannan linnoitus

Vuonna 1649 perustettu Lappeenranta oli aikoinaan Suomen tervakaupan keskus ja vilkas markkinapaikka. Saimaaseen työntyvä niemi oli myös liikenteellisesti ja strategisesti houkutteleva. Kaupungin linnoittamisen aloittivat ruotsalaiset 1720-luvulla. Koska Viipuri oli menetetty Venäjän puolelle, oli Lappeenrannasta tullut Ruotsille tärkeä rajakaupunki. Kun Ruotsin ja Venäjän raja muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin siirtyi Kymijoelle, vaihtuivat linnoittajat venäläisiksi.
Lappeenrannan linnoitus

Imatrankoski

Imatrankoski on paitsi kansallismaisema, myös Suomen vanhin matkailunähtävyys. Ulkomaalaiset ovat käyneet ihailemassa koskea jo 1700-luvulta lähtien. Imatran keskustan halkaiseva kosken uoma on kuivanakin vaikuttava näky. Satakunta kertaa vuodessa se ryöpsähtää täyteen vettä ja muuttuu uhmakkaaksi luonnonilmiöksi, jota tuhannet ihmiset seuraavat sillalta ja kosken rantakallioilta. Kosken vapaa virtaus loppui vuonna 1929, kun koski valjastettiin vesivoiman tuottamiseen. Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto, perustettiin Venäjän keisari Nikolai I:n toimesta Imatrankosken ympärille 1800-luvun puolivälissä.
Imatrankoski

Saimaan kanava

Vuoksen vesistö, eli Saimaan järvialue, on koko Suomen suurin ja kulkukelpoisin sisävesistö. Vesistö ulottuu aina Lappeenrannasta ja Imatralta Savonlinnan kautta Varkauteen, Kuopioon ja Joensuuhun. Latvareiteiltä pääsee jopa Iisalmeen ja Nurmekseen saakka. Ajatus Saimaan järvialueen yhdistämisestä Itämereen on elänyt jo 1500-luvun alusta saakka. Valtiolliset ja taloudelliset olosuhteet olivat suotuisat hankkeelle vasta vuonna 1812, kun ns. Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Paras tapa kokea Saimaan kanava on lähteä kanavaristeilylle vaikka koko kanavan läpi Viipuriin asti.
Saimaan kanava

Perinneratsukot Lappeenrannan satamassa ja Linnoituksessa 1.7.-4.8.2013

Perinteisiin 1922 vuoden punaisiin housuihin ja luurankotakkeihin pukeutuneet ratsuväen edustajat ratsastavat Linnoituksessa ja kaupunginlahden alueella 1.7.-4.8. Perinteisen ratsastuksen tarkoitus on ylläpitää Lappeenrannan maine perinteisenä ratsuväkikaupunkina ja tuoda kesäiseen linnoitukseen historiallista väriä. Ratsukot voit nähdä myös erilaisissa tapahtumissa ja paraateissa. Taukopaikkana toimii linnoituksen kahvila Majurska..
Perinneratsukot Lappeenrannan satamassa ja Linnoituksessa 1.7.-4.8.2013

Lappeen kirkko

Lappeen kirkko on puinen kaksoisristikirkko keskellä kaupunkia. Kirkko on peräisin vuodelta 1794. Nykyisen kirkon on rakentanut Savitaipaleelta kotoisin oleva kirkkojen rakentaja Juhana Salonen. Rakennus on kokenut vuosien saatossa lukuisia korjaus- ja muutostöitä.
Lappeen kirkko

Lauritsalan kirkko

Lauritsalan kirkko on Jaakko Laapotin ja Toivo Korhosen suunnittelema. Kirkko on valmistunut vuonna 1969. Pohjaratkaisultaan kirkko on suorakulmainen kolmio ja lattia laskeutuu alttaria kohti. 47 metrin korkeuteen yltävä riippubetonikatto edustaa modernia ajattelutapaa ja on todellinen rakentamisen mestarinäyte. Kirkon sisustukseen on käytetty runsaasti puuta ja kuulijoita mahtuu istumapaikoille noin 670. Puolalainen taiteilija Radoslaw Gryta on valmistanut alttaripöydällä sijaitsevan krusifiksin lahjoituksena seurakunnalle vuonna 1995.
Lauritsalan kirkko

Sammonlahden kirkko

Sammonlahden kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1992. Nimekseen kirkko sai psalmin sanat "Virvoittavien vetten tykö". Lappeenrantalainen arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala on suunnitellut Sammonlahden kirkon sekä seurakuntakeskuksen. Rakennusmateriaaleina on käytetty betonia, punatiiltä ja Ristijärven harmaata graniittia. Muodoltaan kirkkosali on pyöreä ja alttari sijoittuu keskelle. Yksinkertainen Anreaan risti toimii alttaritauluna ja luonnonvalo lankeaa kirkkosaliin sen läpi. Hallisevina salissa ovat sinisen ja vihreän sävyt. Vesiaihe liittyy kirkkoon olennaisesti ja tätä ilmentää myös taiteilija Brita Flanderin suunnittelema ja toteuttama alttariteos.
Sammonlahden kirkko

Nuijamaan kirkko

Nuijamaan ensimmäinen kirkko on valmistunut vuonna 1887. Kesäkuussa 1941 heti jatkosodan alussa kirkko kuitenkin paloi. Nuijamaan seurakunta oli tuohon aikaan osa Viipurin maaseurakuntaa. Arkkitehtipariskunta Tarja ja Esko Toiviainen laativat uuden kirkon piirustukset. Kirkon rakentamista tukivat lahjoituksin Kirkkoja Karjalaan -rahasto sekä Luterilaisen maailmanliiton amerikkalainen osasto seurakunnan omien varojen vähyyden vuoksi. Kirkko valmistuikin ensimmäisenä sotien jälkeisenä jälleenrakennuskirkkona ja se vihittiin käyttöön joulukuussa 1948. Kuvanveistäjä Armas Tirronen on tehnyt alttariveistoksen "Ristiltä otto". Vieressä sijaitsevan sankarihaudan muistomerkki on suuri kivenlohkare, joka kuvaa kahtia jaettua seurakuntaa. Kiveen on hakattu kaikkien sodissa kaatuneitten nuijamaalaisten nimet.
Nuijamaan kirkko

Joutsenon pitäjäntupa

Vuonna 1978 perustettu Joutsenon pitäjäntupa-museo on Joutsenon kunnan omistama, mutta Joutsenon kotiseutuyhdistys hoitaa museota. Museo on avoinna kesäkuukausina ja tilauksesta. Museosta löytyy pieni myyntipiste, josta voi ostaa Joutsenon kotiseutusarjaa Tulentallojain tarinoita I - X tai vaikka Kalevala-korun tekemää "Joutsenon solkea". Se on noin 1000-luvulta viikinkiajalta peräisin oleva pronssinen hevosenkenkäsolki. Museon nykyinen perusnäyttely on "Tulentallojain Tarinoita" ja se avattiin vuonna 1997. Esillä on mm. pitäjäläisten arkielämää ja Konnunsuon vankilan historiaa. Erikoisuutena on nähtävillä Joutsenon miehen ja naisen kansallispuvut. Museossa on myös runsaasti Joutsenolaisia käsitöitä ja tekstiilejä. Avoinna 19.6.-8.8. keskiviikkoisin ja viikonloppuisin klo 12-16.
Joutsenon pitäjäntupa

Joutsenon kirkko

Kun Joutsenoon perustettiin seurakunta, olemassa oli vain huonokuntoinen kirkko, joka purettiinkin vuonna 1758. Tilalle rakennettiin uusi kirkko, joka palveli seurakuntaa kunnes se paloi sisällissodassa 1918. Alunperin Joutsenon kirkko on vihitty Johanneksen kirkoks. Aiemmin alttarin yläpuolelle kirjoitettuna tunnuslauseena on ollut "Jumala on rakkaus", joka oli ikuistettu entisten kirkkojen muistolaattaan. Joutsenon seurakunnan toiminta perustuukin nykyisin tähän sanomaan. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema nykyinen kirkko vihittiin tarkoitukseen vuonna 1921. Mosaiikkialttaritaulun "Jeesus vastaanottaa syntisiä" on tehnyt taiteilija Bruno Tuukkanen. Istumapaikkoja kirkossa on noin 600. Kirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten kesä-elokuussa joka päivä klo 10-18.
Joutsenon kirkko

Kotieläinmetsä, Lohionginta Korpikeidas

Kotieläinmetsä on neljän hehtaarin kokoinen aidattu koko perheen retkikohde. Alueella vapaana n. 100 pieneläintä ja suurempia eläimiä aitauksissa. Vapaana liikkuvia eläimiä saa ruokkia ja helliä. Kokemus on varsinkin lapsille ikimuistoinen.
Kotieläinmetsä, Lohionginta Korpikeidas

Lemin kirkko

Vuonna 1668 Lemille alettiin rakentamaan ensimmäistä kirkkoa. Kirkko joutui kuitenkin tuhopolton kohteeksi ennen kuin se ehdittiin vihkiä käyttöön. Nykyinen kirkko on savitaipalelaisen kirkkoarkkitehti Juhana Salosen vuonna 1786 rakentama. Puinen ristikirkko on rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen arvokas. Aikojen saatossa tehdyt korjaustyöt eivät ole oleellisesti vaikuttaneet kirkon ilmeeseen. Alttaritaulu on vuodelta 1925 ja se on lemiläisen taidemaalari Antti Muukan käsialaa. 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva kristallinen kynttiläkruunu on saatu seurakuntalaisten lahjana Pietarista.
Lemin kirkko

Lemin kotiseutumuseo

Lemin kotiseutumuseo sijaitsee Lemin kirkonkylässä Lemin kirkon lähellä.Vuonna 1958 perustettu kotiseutumuseo avattiin yleisölle 1968. Kotiseutumuseon omistaa Lemin kunta ja museon yhteydessä toimii kesäisin kunnan infopiste. Museo tunnetaan yleisesti myös särätuvan nimellä. Päärakennuksen lisäksi museoalueelta löytyy ulkorakennuksia. Maaliskuusta jouluun on tilauksesta mahdollista saada säräemäntien valmistamaa etelä-karjalalaista särää. Särä on perunasta ja lampaanlihasta valmistettu ruokalaji.Perinteinen savusaunakin lämpenee tarvittaessa tilauksesta. Museossa on esillä vanhoja maalaistalon esineitä ja myyntipisteestä voi ostaa lemiläisten ja muiden etelä-karjalalaisten käsitöitä.
Lemin kotiseutumuseo

Taikalyhty

Taikalyhty eli Lemin vanha kirjakauppa sijaitsee Lemin kirkon lähellä. Veljekset Aapo ja Mikko Pekari omistavat Taikalyhdyn. Kesäisin Taikalyhdyn yli sata vuotta vanhojen tiskien takaa myydään kirjoja. Kauppa on vuodelta 1870 ja se on Suomen vanhin toimiva maakauppa. 1800 -luvun lopulla Luumäen asemalta tuli kaupan Lahnajärvellä sijaitsevaan laituriin kauppatavaroita, postia ja uutisia Pietarista ja Viipurista. Taikalyhdyssä on mahdollista tehdä nykyisin todellisia kirjalöytöjä. Entisen sekatavarakaupan valikoima on vaihtunut kirja-aarteisiin. Taikalyhdyn kesänäyttelynä on Suomen kameraseurojen liiton vuosinäyttely. Kauppaan on vapaa pääsy. Avoinna 1.6.-30.8. tiistaista sunnuntaihin klo 12-16.
Taikalyhty

Luumäen kirkko

Nykyinen Luumäen kirkko on seurakunnan kolmas. Ensimmäinen kirkko tuhoutui isovihan aikana ja toinen nykyisellä paikalla sijainnut kirkko vahingoittui pikkuvihan aikana ja paloi vuonna 1839. Kirkko on rakennettu 1843-1845 ja sen on suunnitellut C.L. Engel. Puurakenteinen ristikirkko on rakennustyyliltään 1800-luvun alun empire-tyylinen. Kirkon peruskorjaus tehtiin 1909. Alttaritaulu on Martta Helmisen vuonna 1929 maalaama. Seurakuntatalon vieressä on viime sotien sankarihautausmaa ja tien toisella puolella olevalta hautausmaalta löytyy presidentti P.E. Svinhufvudin hautapaasi. Kirkko on avoinna 1.6.-31.8. maanantaista perjantaihin klo 9-14.
Luumäen kirkko

Taavetin linnoitus

Taavetin linnoituskaupungin perustivat venäläiset strategisesti tärkeään tienristeykseen vuonna 1773. Taavetin linnoitus kuuluu Kaakkoi-Suomen linnoitusketjuun. Ensimmäisen rakennusvaiheen 1773-1781 aikana rakennettiin pyöreän muotoinen bastionilinnoitus. Sisälinnoitusosa valmistui vasta toisen rakennusvaiheen aikana 1791-1796. Linnoituksen käyttöaika jäi lyhyeksi ja se lakkautettiin jo vuonna 1803. Siihen kuuluneet rakennukset huutokaupattiin vuonna 1829. Raunioituneen linnoituksen kunnostustyöt aloitettiin vasta 1980 -luvulla ja nykyään siellä järjestetään kesäisin ulkoilmatapahtumia. Linnoitus sijaitsee aivan Valtatie 6:den varrella.
Taavetin linnoitus

Kotkaniemi

Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé rakennutti Kotkaniemen päärakennuksen vuonna 1898. Sen on mahdollisesti suunnitellut Lars Sonck. Kotkaniemi toimi oli presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotina vuodesta 1908, jolloin Svinhufvud valittiin Lappeen kihlakunnantuomariksi. Kotkaniemestä käsin hän hoiti valtiollisia tehtäviään. Svinhufvud toimi yksikamarisen eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä jopa 9 kertaa peräkkäin vuosina 1907-1912.
Kotkaniemi

Kannuskoski - kylänraitti

Runsasvesistöinen Kannuskoski on luonnonkaunis kylä Luumäellä. Kannuskoski on elävä idyllinen maalaiskylä, jossa yhteisöllinen toiminta on tärkeää. Kylän nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Tolpankankaan luontopolku, Kyykosken alue ja kylää kiertävä kylänraitti. Kylänraitti tutustuttaa kulkijan maalaiskylän nykyiseen ja menneeseen elämään. Kannuskoskelta matkailija löytää aamiaismajoitusta, maatilamatkailua ja mökkivuokrausta.
Kannuskoski - kylänraitti

Savitaipaleen kirkko

Savitaipaleen rapakivigraniitista valmistettu tiekirkko on valmistunut vuonna 1924. Nykyinen kirkko on jo Savitaipaleen seitsemäs kirkko. Uusi kirkko jouduttiin rakentamaan, kun edellinen puukirkko tuhoutui tulipalossa 1918 sisällissodan aikana. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon rakennuskivet ovat peräisin Kaskeinkylän Viuhonvuoresta. Feliks Frangin valmistama alttaritaulu kuvaa Jeesusta Getsemanen puutarhassa. Vuonna 1939 oikeusneuvos Johan Fagerström lahjoitti kirkon pyöröikkunoihin Forsellin valmistmat upeat lasimaalaukset. Kirkko on avoinna kesäkuun toisesta viikosta elokuun puoliväliin.
Savitaipaleen kirkko

Kärnäkosken linnoitus

Venäläinen sotamarsalkka Aleksander Vasiljevits Suvorov rakennutti Kärnäkosken linnoituksen vuosina 1790-1793. Ruotsin ja Venäjän käymän sodan jälkeen linnoitus rakennettiin Kärnäkosken rannalle Saimaan ja Kuolimon väliin valvomaan Lappeenranta-Mikkeli -tietä sekä Saimaan luoteis- ja länsiosien sokkeloisia vesireittejä. Kärnäkoski toimi myös venäläisten Saimaan sisävesilaivaston tukikohtana. Linnoituksen läheisyydestä löytyy myös lotjasatama, vuorilinnoitus, Kärnäkoski, vanha mylly ja saha.
Kärnäkosken linnoitus

Kirkonkylän museo - Nikkisen torppa

Suomenniemellä lähellä kunnan kirjastoa sijaitsee Nikkisen torppa. Suomenniemen kotiseutuyhdistys aloitti tallentamaan esineitä poliisi Nikkiselle kuuluneeseen torppaan. Vuonna 1981 Nikkisen torppa avattiin yleisölle. Puisessa torpassa on kolme näyttelyhuonetta. Pihalta löytyy vielä kaksi aittahuonetta. Torpan erikoisuutena talon toinen pääty on tehty päreistä. Tupaan on sisustettu huonekaluja ja nähtävillä on myös kangaspuut. Torpan kammarista löytyy suomenniemeläisen yleisurheilijan, Adam Solkian palkintokaappi. Kammarissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Nikkisen torppa on avoinna kesäisin Suomenniemi-päivien aikana tai sopimuksen mukaan.
Kirkonkylän museo - Nikkisen torppa

Suomenniemen kirkko

Suomenniemelle rakennettiin ensimmäinen kirkko vuonna 1689. 1700 -luvulla kirkon paikalle rakennettiin uusi kirkko. Vanhojen kirkkojen alle oli haudattu ihmisisä, mutta lattian alle hautaaminen kiellettiin terveydellisistä syistä . Nykyinen puinen A.H.Dalströmin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1866. Kirkon sisäpuolta on korjattu paljonkin, mm. lattiat on kunnostettu ja kirkon sisäpuolta on maalattu. Kirkko on avoinna tutustumista varten kesäisin maanantaista perjantaihin klo 9-16, lauantaisin klo 11-14 ja sunnuntaisin klo 9-14. Muulloin sopimuksen mukaan.
Suomenniemen kirkko

Taipalsaaren kirkko

Taipalsaaren kirkon rakentajasta ja suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa, mutta uskotaan, että hän oli sortavalainen Eskil Collanus. Kirkko valmistui vuonna 1754, mutta viisikymmentä vuotta myöhemmin kattorakennelmat tarvitsivat korjauksia. Samalla korjattiin kirkon sisutusta. Kirkko alkoi käydä ahtaaksi seurakunnan koon kasvaessa. Nykyisen ulkoasun kirkko sai vuonna 1847 valmistuneen remontin myötä. Alttaritaulun tilalla kirkossa on kullattu risti. Kirkko on avoinna 6.6.-15.8. klo 12-18.
Taipalsaaren kirkko

Taipalsaaren kunnantalo

Vuonna 1989 valmistuneen Taipalsaaren kunnantalon on suunnitellut lappeenrantalainen Arkkitehtitoimisto Riitta ja Kari Ojala. Suunnittelussa vaikutteita on otettu taipalsaarelaisesta tervahöyryperinteestä. Tämä näkyy rakennuksen muodoissa ja valituissa materiaaleissa. Kokoushuoneiden nimetkin , kuten Ruorisilta, Keulahytti ja Messi, tuovat mieleen Saimaan aallot. Kirkonkylällä kunnantalon vieressä sijaitsee seurojentalo Väinölä, jossa on juhlittu pitkän historiansa aikana monia juhlia. Kunnantalo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00-15.45.
Taipalsaaren kunnantalo

Ylämaan kirkko

Ylämaan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1931. Arkkitehti Ilmari Launis on suunnitellut kirkon. Taiteilija Väinö Saikko on maalannut alttaritaulun "Ristiinnaulittu", vuonna 1939. Sisämaalaukset ja lasikaiverrusikkunat ovat molemmat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa. Ylämaan spektroliitista valmistettu kastemalja on lahjoitettu seurakunnalle vuonna 1975. Kastemalja on ainoalaatuinen maailmassa. Myös vihkiryijy on saatu kirkkoon lahjoituksena. Kirkon laajennusosassa sijaitsevat seurakuntasali, keittiö ja kerhotilat ja se valmistui vuonna 1986. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1940. AVOINNA TILAUKSESTA RYHMILLE.
Ylämaan kirkko

Väkevänjärven lintutorni

Luonnosta nauttivan lintuharrastajan kannattaa suunnata Ylämaalle Väkevänjärven lintutornille. Lintutorni sijaitsee Väkevänjärven ja Salajärven välisessä salmessa tien vieressä. Tornista on havaittu monia harvinaisuuksia, esimerkiksi kiljukotka, punajalkahaukka ja pikkukultarinta.
Väkevänjärven lintutorni

Kruununpuisto

Kruununpuistossa Imatrankosken ympärillä palataan aikaan, jolloin Imatra eli matkailukohteena loistonsa päiviä. Kruununpuisto sijaitsee kaupungin keskellä. Imatrankosken ympäristö sai jo varhain tunnustuksen, kun vuonna 1842 perustettiin koskimiljööstä Suomen ensimmäinen luonnonpuisto. Nykyisin Kruununpuisto koostuu neljästä puisto-osasta ja erilaisista nähtävyyksistä. Kruununpuistosta löytyy muinaisuoman puisto hiidenkirnuineen, näköalapaviljonkeja kosken partaalla, Suomen suurin vesivoimalaitos, upea jugendlinna ja kesäteatteri.
Kruununpuisto

Kolmen Ristin Kirkko

Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko on valmistunut vuonna 1957.В Käyttöön se vihittiin vuotta myöhemmin. Nähtävyytenä Kirkko on merkittävä. Kolmoisaihe on senВ teemana, ja aihe toistuu kirkossa moniaalla. Kirkon ainoa varsinainen taideteos on tyyliteltä lasimaalaus orjantappurakruunu. Teos on Alvar Aallon suunnittelema ja S. Wuorion valmistama.
Kolmen Ristin Kirkko

Pyhän Nikolaoksen Kirkko

Pyhän Nikolaoksen kirkko on Imatralla sijaitseva ortodoksinen kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1956. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Kirkossa on arvokasta sakraaliesineistöä 1700 -luvulta alkaen. Kirkolta johtaa Vuoksen rantaan vedenpyhityspuisto.
Pyhän Nikolaoksen Kirkko

Karjalainen kotitalo "Hiljan piha"

Karjalaisen kotitalon pihapiiri muodostaa karjalaista talonpoikaiskulttuuria esittelevän kokonaisuuden. Ulkomuseo on perustettu Imatran kotiseutuyhdistyksen toimesta vuonna 1959. Yhdistys luovutti museon Imatran kaupungille vuonna 1974. Alue oli ulkomuseona 1959-2009, tällä hetkellä ei museotoimintaa.
Karjalainen kotitalo "Hiljan piha"

Ruokolahden kirkonmäki

Ruokolahden kirkonmäki sijaitsee kauniilla paikalla aivan Saimaan rannalla. Mieleenpainuvan kokonaisuuden muodostavat kirkonmäen rakennusten ja muistomerkkien arvomaailma ja mäkeä ympäröivä luonnon kauneus. Kirkonmäen nykyinen kirkko on pitäjän neljäs. Upea puinen ristikirkko valmistui vuonna 1854. Kirkkoa ympäröi hyvin hoidettu piha sankarihautoineen. Tunnetuin Kirkonmäen rakennuksista on kuitenkin kellotapuli vuodelta 1752. Rakennus on Ruokolahden vanhimpia ja sen on tehnyt kirvesmies Tuomas Suikkanen. Vanhaan viljamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo löytyy kellotapulin vastapäätä. Kirkonmäen reunamalta löytyy vielä Ruokolahti-Seuran omistama Ruokolahtitalo, joka on rakennettu 1800 -luvun talonpoikaistalon mallin mukaan. Opastettu kirkonmäen kierros kestää hieman yli tunnin ja oppaan voi tilata matkailutoimistosta.
Ruokolahden kirkonmäki

Kuokkalammin lintukosteikko

Ruokolahden kaakkoisosassa, noin viiden kilometrin päässä Venäjän rajalta sijaitsee Kuokkalammin lintukosteikko. Järven yli sadan hehtaarin alasta avovesialuetta on vain viisi hehtaaria. Kuokkalampi on luokiteltu kansainväliseti arvokkaaksi kohteeksi ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvi on Ruokolahden toinen Natura-kohde. Umpeenkasvun myötä pesimälinnuston kannat ovat laskeneet viime vuosina, mutta linnusto on edelleen monipuolinen. Kuokkalammella on näköalapaikka ja torni lintujen tarkkailua varten.
Kuokkalammin lintukosteikko

Haukkavuori

Sarajärvellä, Ruokolahden ja Rautjärven rajalla sijaitseva Haukkavuori on koko Etelä-Karjalan korkein paikka. Vuori kohoaa noin 80 metrin korkeuteen Sarajärven pinnasta mitattuna. Upea näköala avautuu vuorelta järven ja sen metsäisten rantojen yli. Suomen Kulttuuriperinnön säätiö omistaa Haukkavuoren. Haukkavuori on yksi Kaakkois-Suomen Natura-kohteista ja se on kasvistoltaan ja eläimistöltään arvokasta ympäristöä. Historiallisesti Haukkavuori on rajamerkki. Uudenkaupunginrauhan (1721) aikainen rajamerkki on hakattu kiveen. Haukkavuori on myös suosittu perheiden retkeilykohde.
Haukkavuori

Niskapietilän-Miettilä -museotie

Niskapietiläntien varrella asuvat asukkaat ja pienyritykset järjestävät vuosittain elokuussa tapahtuman "Päivä museotiellä". Päivän aikana voi tutustua museotien varrella oleviin kohteisiin. Tuotteita on mahdollista ostaa suoraan myyjiltä päivän aikana. Opastaulut löytyvät tien molemmista päistä. 19,5 kilometriä pitkä tie hyväksyttiin museokohteeksi vuonna 1989. Aikoinaan tietä ovat tallanneet niin sotajoukot kuin kestikievariin matkalla olleet matkalaisetkin.
Niskapietilän-Miettilä -museotie

Hiitolanjoki

Hiitolanjoki on 53 km pitkä joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja loput 45 km Venäjällä Hiitolassa. Vetensä joki saa Simpelejärvestä ja Silamusjoen yläpuolisista järvistä. Hiitolanjoen vesi laskee Laatokkaan. Joessa on peräti 12 koskea. Muinoin Hiitolanjoki on ollut vesireitti, kalan antaja, kuljetus- ja uittoväylä sekä myös myllyjen, sahojen ja viimeksi vesivoimaloiden voimanlähde. Juvankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, joen Suomenpuoleiset kosket, ovat valjastettuja sähköntuotantoon. Tavoitteena on palauttaa Venäjän puolella esiintyvä luonnonvarainen lohi myös Suomen puolelle entiselle reitilleen ja kutukoskilleen. Jokiympäristö on antoisa tutustumiskohde, olitpa sitten kalastaja, retkeilijä tai vaikka kulttuurihistoriasta ja teollisuusperinteestä kiinnostunut. Hiitolanjoen matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia parannetaan edelleen.
Hiitolanjoki

Parikkalan Patsaspuisto

Suomen maailmanlaajuisesti tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus sijaitsee Koitsanlahdessa, Parikkalan kunnassa. Veijo Rönkkösen (1944-2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tulokset, lähes 500 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta, houkuttelevat vuosittain Patsaspuistoon tuhansia kävijöitä ympäri maailman.
Parikkalan Patsaspuisto

Siikalahti

Parikkalassa sijaitseva Siikalahden lintujärvi on sisäsuomen arvokkain lintukosteikko. Tunnetun lahden retkeilyalueella on havaittu yli 250 lintulajia ja suojelualueella pesii noin 70-80 lintulajia. Siikalahti on matala, ja se houkuttelee vesilintuja. Tuhansia sorsia ja nokikanoja voi nähdä parhaillaan samaan aikaan. Jopa merikotka on nykyisin vakiovieras Siikalahdella. Lahtea ympäröivä maaseutu on hyvää aluetta yölaulajille ja öiseen aikaan voikin kuulla viirupöllön huhuilua. Siikalahti on muuttulintujenkin suosiossa. Osa muuttolinnuista vierailee kosteikolla aina keväisin ja syksyisin. Näkyvimpiä muuttolintuja ovat esim. metsähanhet, joutsenet ja kurjet.
Siikalahti

Luontokohteet

Parikkalassa eivät luonnonnähtävyydet lopu kesken. Aivan Parikkalan keskustan lähellä sijaitsee Sikoharjun luonnonsuojelualue. Alue on osa laajaa harju aluetta ja siellä kulkee useita polkuja retkeilijöitä varten. Pörö-Peikon luontopolku on tehty aivan Parikkalan ja Punkaharjun rajalle. Hyvin vaihtelevassa maastossa kulkevan polun varrella näkee uskomattomia siirtolohkareita. Retkeilijän kannattaa vierailla myös Pikku-Punkaharjulla ja ihastella hiidenkirnuja ja Akankiviä.
Luontokohteet

Parikkalan kirkot

Parikkalan seurakunnalla on kolme kirkkoa. Parikkalan kirkko on vuosina 1813-1817 rakennettu valtionarkkitehti Carlo Bassin suunnittelema puinen kaksoisristikirkko. Kristuksen kirkastumista esittävä alttaritaulu on saatu kirkkoon lahjoituksena. Parikkalan kirkon kellotapuli on rakennettu samaan aikaan kirkon kanssa. Saaren kirkko on vihitty käyttöön 1934. Kirkko on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Punatiilinen kirkko omaa runsaasti koristeellisia piirteitä. Laila Järvisen maalaama alttaritaulu on maamme suurimpia. Uukuniemen nykyinen kirkko on vihitty käyttöön jo vuonna 1797. Taiteilija Mikko Kiljander on maalannut Kristusta ristillä esittävän alttaritaulun vuonna 1883. Parikkalassa sijaitsee lisäksi valtatie 6:n varrella tunnelmallinen ortodoksinen rukoushuone.
Parikkalan kirkot