Luonto
Etelä-Karjalan tärkeimmät luonnonelementit ovat maakunnan päästä päähän ulottuvat Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä sekä niiden väliin sijoittuva Suur-Saimaa, Saimaan vesistön eteläisin osa. Vesi yhdistää alueen Saimaan kanavan kautta Helsinkiin, merille ja muuhun maailmaan. Todellisuudessa vettä on kuitenkin vain noin viidennes Etelä-Karjalan pinta-alasta ja loppu on maata.
Ensimmäinen Salpausselkä jakaa maakunnan kahteen erilaiseen maisematyyppiin. Eteläpuolinen alue on metsäistä ja vähäjärvistä, eteläiseen rantamaahan liittyvää aluetta. Pohjoispuoliset alueet kuuluvat Järvi-Suomen maisema-alueeseen.
Etelä-Karjalan maisemat ovat kuitenkin pääasiassa karuja, etenkin Salpausselillä ja Saimaan rantojen kallioalueilla. Moreenialueilla maaperä on hieman rehevämpää. Savikkoalueilla on paikoin pienialaisia lehtojakin. Maakunnan itäosan luonnossa Parikkalan ja Rautjärven seuduilla näkyy selvästi Laatokan-Karjalan lehtokeskuksen rehevyys.
Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
Jokamiehen oikeudet antavat luvan liikkua ja oleskella maastossa ja vesistössä yksityisten pihojen ja viljelysten ulkopuolella. Jokamiehen liikkumisesta ja oleskeluista ei saa aiheutua häiriötä ympäristölle tai toisille ihmisille eikä jäädä jälkiä, kuten roskia tai katkottuja puita.
Suomen luonnossa saat:
- Liikkua jalkaisin tai polkupyörällä.
- Oleskella tilapäisesti maastossa ja rannoilla.
- Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia.
- Onkia vapaongella ja pilkkiä. (Muuhun kalastukseen tarvitset luvat.)
- Kulkea ja uida vesistössä sekä kulkea jäällä.
…et saa:
- Jättää roskia luontoon.
- Häiritä kotirauhaa menemällä liian lähelle asumuksia tai mökkirantoja.
- Mennä yksityiselle pihamaalle tai pelloille tai muille viljelyksille.
- Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita tai ottaa kuivunutta puuta, varpuja tai jäkälää.
- Tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa.
- Häiritä lintujen tai muiden eläinten pesiä ja poikasia.
- Pitää koiria vapaana luonnossa tai retkikohteissa.
- Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.
- Kalastaa verkoilla, heittokalastaa tai metsästää ilman lupia.
Hiitolanjoki
Hiitolanjoki on 53 km pitkä joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja loput 45 km Venäjällä Hiitolassa. Vetensä joki saa Simpelejärvestä ja Silamusjoen yläpuolisista järvistä. Hiitolanjoen vesi laskee Laatokkaan. Joessa on peräti 12 koskea. Muinoin Hiitolanjoki on ollut vesireitti, kalan antaja, kuljetus- ja uittoväylä sekä myös myllyjen, sahojen ja viimeksi vesivoimaloiden voimanlähde. Juvankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, joen Suomenpuoleiset kosket, ovat valjastettuja sähköntuotantoon. Tavoitteena on palauttaa Venäjän puolella esiintyvä luonnonvarainen lohi myös Suomen puolelle entiselle reitilleen ja kutukoskilleen. Jokiympäristö on antoisa tutustumiskohde, olitpa sitten kalastaja, retkeilijä tai vaikka kulttuurihistoriasta ja teollisuusperinteestä kiinnostunut. Hiitolanjoen matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia parannetaan edelleen.
Hiitolanjoki
Siikalahti
Parikkalassa sijaitseva Siikalahden lintujärvi on sisäsuomen arvokkain lintukosteikko. Tunnetun lahden retkeilyalueella on havaittu yli 250 lintulajia ja suojelualueella pesii noin 70-80 lintulajia. Siikalahti on matala, ja se houkuttelee vesilintuja. Tuhansia sorsia ja nokikanoja voi nähdä parhaillaan samaan aikaan. Jopa merikotka on nykyisin vakiovieras Siikalahdella. Lahtea ympäröivä maaseutu on hyvää aluetta yölaulajille ja öiseen aikaan voikin kuulla viirupöllön huhuilua. Siikalahti on muuttulintujenkin suosiossa. Osa muuttolinnuista vierailee kosteikolla aina keväisin ja syksyisin. Näkyvimpiä muuttolintuja ovat esim. metsähanhet, joutsenet ja kurjet.
Siikalahti
Luontokohteet
Parikkalassa eivät luonnonnähtävyydet lopu kesken. Aivan Parikkalan keskustan lähellä sijaitsee Sikoharjun luonnonsuojelualue. Alue on osa laajaa harju aluetta ja siellä kulkee useita polkuja retkeilijöitä varten. Pörö-Peikon luontopolku on tehty aivan Parikkalan ja Punkaharjun rajalle. Hyvin vaihtelevassa maastossa kulkevan polun varrella näkee uskomattomia siirtolohkareita. Retkeilijän kannattaa vierailla myös Pikku-Punkaharjulla ja ihastella hiidenkirnuja ja Akankiviä.
Luontokohteet
