Saimaan vilkas kulttuurielämä

Joensuun Elli Kruununpuiston kesäteatterissa 30.6.-5.8.2012

Kruununpuiston kesäteatterissa ensi kesänä juhannusyön huumaa,suomalaista hersyvää huumoria ja 70-luvun tuttuja säveliä!
Joensuun Elli Kruununpuiston kesäteatterissa 30.6.-5.8.2012

Etelä-Karjalan taidemuseo

Vuonna 1965 toimintansa Lappeenrannan linnoituksessa aloittanut Etelä-Karjalan taidemuseo on myös Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo. Museon kokoelmista löytyy suomalaista taidetta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. Vanhemman taiteen kokoelmista suurin on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma, jossa edustettuna ovat mm. Arvid Liljelund, Hjalmar Munsterhjelm, Pekka Halonen, Tyko Sallinen, Väinö Hämäläinen, Väinö Kamppuri, Ilmari Aalto, Jalmari Ruokokoski. Kaakkois-Suomalainen taide saa erityishuomiota nykytaiteen kautta. Museossa esillä myös vaihtuvia näyttelyitä.
Etelä-Karjalan taidemuseo

Lappeenrannan Balettigaala 24.-25.8.2012

Lappeenrannan Balettigaala 2010 oli "huippujen huippua, kermojen kermaa" (HS 24.8.2010). Kesällä 2011 tarjoiltiin klassista ja modernia, kotimaasta ja ulkomailta, soolona ja ryhmässä. Palkitut koreografiat ja tähtitanssijat, sävähdyttävä kokonaisuus. Vuoden 2012 ohjelma julkaistaan kevään aikana.  
Lappeenrannan Balettigaala 24.-25.8.2012

Imatran kaupunginmuseo

Vuonna 1981 perustettu Imatran kaupunginmuseo muutti nykyisiin tiloihin Imatran kulttuurikeskukseen museo 2005. Museossa järjestettävissä vaihtuvissa näyttelyissä esitellään Imatran alueen ja Jääsken kihlakunnan vaiheita. Alueen teollistuminen ja sen aiheuttamat vaikutukset kuuluvat näyttelyiden aiheisiin. Myös valtakunnan rajalla on ollut vaikutusta, sillä vuosisatojen kuluessa se on jakanut aluetta eri tavoin. Erityisen huomattava on museon valokuvakokoelma, sillä vanhimmat lasinegatiivit ovat peräisin 1800 -luvulta. Kaupunginmuseo on avoinna Imatran taidemuseon aukioloaikoina.
Imatran kaupunginmuseo

Imatran veteraani- ja lottamuseo

Imatran veteraani- ja lottamuseo perustettiin noin 6-7 vuotta sitten varatuomari Reino Ikävalon toimesta. Veteraanimuseon perustaminen oli Ikävalolle luontainen tapa jatkaa elämäntyötä ja jättää jälkipolville tietoa viime sodistamme. Museo on kodinomainen ja käsittää kaikkiaan yksitoista huonetta. Museossa näytteillä mm. talvi- ja jatkosodan muistoesineitä, suomalaisten ja venäläisten sotilaiden asepukuja. Samalla tutustut myös lottatoimintaan. Museo avoinna päivittäin klo 12-18.
Imatran veteraani- ja lottamuseo

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus

Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen käytössä Lappeenrannan Snellmaninkadulla on kaksi galleriatilaa, suurempi (52,0 m2) ja pienempi (15,8 m2). Periaatteena on, että joka kuukausi on kummassakin galleriassa yksi itsenäinen näyttely. Galleriatilat sijaitsevat kerrostalon kellaritilassa, joten valasistus on hyvä ilman häiritsevää hajavaloa. Näyttelyitä varten käyttössä on lasillisia alumiinikehyksiä. Galleria on avoinna näyttelyiden aikaan tiistaista perjantaihin klo 12-18 ja lauantaisin klo 12-15.
Kaakkois-Suomen valokuvakeskus

Karjalan ilmailumuseo

Karjalan ilmailumuseo sijaitsee Lappeenrannan lentokentällä. Vuonna 2000 yleisölle avattu museo on Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen ylläpitämä. Museo on ihannekohde ilmailunharrastajalle. Yhdistys on pystyttänyt museotoiminnan lisäksi ilmailumuistomerkkejä ympäri Etelä-Karjalaa, ja yksi muistomerkki löytyy jopa Venäjän puolelta. Perusnäyttelyssä esillä mm. ilmavoimien museohävittäjät MIG-21BIS, SAAB 35S, DRAKEN, NIEUPORT 17, FOLLAND GNAT ja koulukone SAAB 91D SAFIR.
Karjalan ilmailumuseo

Ratsuväkimuseo

Ratsuväkimuseo on sijoitettu Lappeenrannan linnoituksen kauneimpaan ja tiettävästi vanhimpaan rakennukseen. Hakkapeliittojen historiasta kerrotaan kuparitauluin ja Euroopan sotatantereita kuvaavin maalauksin. Museon teksteissä seurataan Suomen ratsuväen vaiheita ja esitetään joukko-osastojen muodostuminen, joka johti aateliston syntyyn. Rakuunarykmentin aikaisia univormuja, aseita ja valokuvia on nähtävillä. Museon vanhin ase, piilukkokivääri on peräisin jopa 1700 -luvulta.
Ratsuväkimuseo

Imatra Big Band Festival

Kulttuurivuoden kohokohta on Imatran Big Band Festival, joka houkuttelee Imatralle vuosittain lähes 50 000 kävijää nauttimaan jazzin, bluesin, funkin ja soulin rytmeistä. Maailman ainoan big band -musiikin festivaalin ohjelmistoon kuuluu niin maailmanluokan huippuorkestereita kuin kotimaisia tähtiä. Paikallisesta festivaalista on paisunut kansainvälisesti tasokas tapahtuma, jonka parasta antia on omaleimainen, lämmin ja intensiivinen tunnelma. Koe sinäkin Imatra Spirit!
Imatra Big Band Festival

Lappeenrannan laulukilpailut 1.-6.1.2013

Lappeenrantaan kulttuuriväkeä houkuttelevat vuorovuosittain järjestettävät laulutapahtumat. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut nostaa lavalle yksinlaulun tähtiä; moni suomalainen laulaja on ponnistanut kansainväliselle uralle juuri Lappeenrannasta - kilpailun nimekkäisiin voittajiin kuuluvat mm. Karita Mattila, Johanna Rusanen ja Jorma Hynninen.
Lappeenrannan laulukilpailut 1.-6.1.2013

Verkkonäyttelyt

Etelä-Karjalan historiaan voi tutustua Etelä-Karjalan museon tuottamissa laadukkaissa verkkonäyttelyissä.
Verkkonäyttelyt

Imatran taidemuseo

Imatran taidemuseon nykyiset toimitilat sijaitsevat Imatran kulttuurikeskuksessa. Kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita yhteensä on yli 1400 teosta. Kokoelmasta löytyy muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja useiden 1900- luvun alkupuolen tekijöiden teoksia. Museon näyttelytoiminta keskittyy pääasiassa suomalaiseen kuvataiteeseen. Vuosittain järjestetään useita vaihtuvia näyttelyjä sekä kokoelmateosnäyttelyjä kuvataiteesta ja arkkitehtuurista.
Imatran taidemuseo

Etelä-Karjalan Automuseo

Etelä-Karjalan Automuseo sijaitsee karjalaisen kulttuurin sydämessä Lappeenrannan Korvenkylässä, Karjalanportin mäellä valtatie 6:n varrella. Näyttely uudistetaan vuosittain tarjoamaan kävijöilleen läpileikkaus suomalaisen autoilun ja liikennekulttuurin vuosikymmenistä. Pääosassa näyttelyesineistössä ovat autot ja moottoripyörät. Esillä on myös kymmenittäin muita kulkemiseen ja liikkumiseen liittyviä esineitä. Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry.
Etelä-Karjalan Automuseo

Etelä-Karjalan museoportaali

Etelä-Karjalan museoportaaliin on koottu koko maakunnan museot. Voit tarkastella museoita kunnittain, tutustua niihin tarkemmin. Museoportaalissa voit valita erilaisia museomatkailureittejä ja etsiä vaikkapa veneilyreittisi varrella olevat museot. Etelä-Karjalan museo on toteuttanut Museoportaalin.
Etelä-Karjalan museoportaali

Teatteri Imatra

Vuoksenlaaksossa teatteria on tehty jo yli sadan vuoden ajan. Imatrankoskella sijaitseva Teatteri Imatra seuraa kunniakkaasti Imatran Kaupunginteatterin ja Imatran Teatterin jalanjäljissä. Teatterin tavoitteena on tehdä laadullisesti Suomen parasta teatteria pienen kaupungin resurssien rajaamalla budjetilla. Viime vuosina Teatteri Imatra on panostanut kesäteatteriin ja Imatran kulttuurikeskuksessa esitettyihin suurproduktoihin.
Teatteri Imatra

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Lappeenrannan kaupunginteatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä ja ohjelmaa kaikille ikäluokille“ niin lapsille, nuorisolle kuin aikuisille. Katsottavaa löytyy vakiintuneille teatterin ystäville sekä uusia kokemuksia hakeville katsojille. Taiteen äärelle kokoonnutaan yhdessä kokemaan tärkeitä ja liikuttavia hetkiä. Ajatus koko kaupungin yhteisestä ammattiteatterista syntyi jo 1940- luvulla, jolloin Lappeenrannan teatterin perustamisen suunnittelu alkoi. Vuosien saatossa teatteri on elänyt Suomen olosuhteiden muutoksissa mukana ja siitä on muodostunut Etelä-Karjalan alueen merkittävä kulttuurilaitos.
Lappeenrannan kaupunginteatteri

Niskavuoren Heta Linnoituksen kesäteatterissa 28.6.-3.8.2012

Linnoituksen kesäteatteriin saapuu kesällä Niskavuoren Heta! Hetassa tuodaan lavalle raikas ja energinen versio Wuolijoen tarkka­näköisestä teoksesta. Nimiroolissa loistaa useassa televisiosarjoissa ja elokuvissa esiintynyt näyttelijä Anu Sinisalo. Miespääosassa loistaa Valtteri Tuominen.
Niskavuoren Heta Linnoituksen kesäteatterissa 28.6.-3.8.2012

Etelä-Karjalan museo

Etelä-Karjalan museo on Etelä-Karjalan alueen maakuntamuseo. Maakuntamuseon tehtäviin kuuluu tarjota asiantuntijapalveluja niin yksityiselle kuntalaiselle kuin eri organisaatioille. Etelä-Karjalan kulttuurihistoriallisen museon kokoelmien pohjat ovat Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen museokokoelmissa. Museon perusnäyttelyssä "Kolme karjalaista kaupunkia" esitellään Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien historiaa keskiajalta nykypäivään asti. Perusnäyttelyssä on lisäksi esillä ympäröivän alueen esi- ja paikallishistoriaa ja elinkeinoja sekä upean nostalginen Viipurin pienoismalli.
Etelä-Karjalan museo

Ylämaan Jalokivimuseo

Museon yli sadalta vitriinimetriltä löytyvät niin timantti, rubiiini, safiiri, smaragdi ja muut tunnetut jalokivet kuten topaasi ja opaali, Ylämaan omaa spektroliittia unohtamatta! Museon kokoelmissa ovat hyvin edustettuina myös erilaiset koru- ja keräilykivet sekä alueemme graniittimuunnokset. Kaikki kivet ovat näytteillä luonnonkiteinä, raakapaloina tai näytteiksi hiottuina.
Ylämaan Jalokivimuseo

Taidemuseoiden näyttelyt

Etelä-Karjalan taidemuseon ja Imatran taidemuseon näyttelyt vaihtuvat vuosittain useita kertoja.
Taidemuseoiden näyttelyt

Galleria Laura

Galleria Laura on saanut nimensä vuonna 1904 syntyneen kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan. Korpikaivo-Tammisen perusnäyttely, Pilvilinnan portti, löytyy sähköisessä muodossa Galleria Laurasta. Etelä-Karjalan museon kokoama perusnäyttely esittelee Korpikaivo-Tammisen elämänvaiheita, yrittäjyyttä ja etelä-karjalalaisena naivaikuttajana toimintaa. Galleria Laurasta löytyy myös vuosittain 5-6 vaihtuvaa näyttelyä. Vuonna 2010 näyttelyt ovat "Ryijyn lumo", "Nuket kuin omia lapsia", "Käsillä- iloa, taitoa, muotoa", "Luomisen ihanuus", "Taito-kesä", "Matkalla käsityöyrittäjyyteen- koulutuksen satoa", "Kirkkotekstiilejä" ja "Taito- joulu".
Galleria Laura

Wolkoffin talomuseo

Kaupungin keskustassa sijaitseva Wolkoffin talomuseo on vuonna 1826 rakennettu talo, joka oli venäläisen Wolkoffin kauppiassuvun omistuksessa vuosina 1872 - 1986. Talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Vuonna 1993 se avattiin pihapiireineen yleisölle. Rikas sisustus luo kodin ilmapiiriin ainutlaatuisen tunnelman. Talomuseo on avoinna 7.6. - 22.8. arkisin klo 10 - 18, viikonloppuisin 11 - 17. Muulloin vain viikonloppuisin. Tammi- helmikuussa talomuseo on suljettu. Museoon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla 15 min yli täyden tunnin. Varaukset: puh. (05) 616 2261 (museoiden toimisto) tai (05) 616 2258 (Wolkoffin talo).
Wolkoffin talomuseo

Lottamuseo

Etelä-Karjalan Lotta Svärd -perinnekillan perustama Lottamuseo avattiin vuonna 1999. Lotta Svärd -järjestö on vuoden 1918 sisällissodan aikana toimintansa aloittanut isänmaallinen järjestö, joka toimi isänmaallisessa hengessä 1920-1930 -luvuilla. Toisen maailmansodan aikana lottia toimi ilmatorjunnassa, sairaaloissa ja muonitustehtävissä. Etelä-Karjalan lottamuseossa voit tutustua lottien monipuolisiin tehtäviin sodan sekä rauhan aikana. Museossa on yhtenäinen näyttelytila, jossa esillä on mm. lottapukuja, valokuvia ja lotta-aiheisia esineitä. Nähtävillä lotta-astoita ja lotta-aiheista kirjallisuutta.
Lottamuseo

Saimaan kanavan museo

Saimaan kanavan museo sijaitsee Mälkiän-Mustolan alueella. Museossa on nähtävissä kanavarakenteita ja -rakennuksia eri aikakausilta. Saimaan kanavan rakennusvaiheista kertova näyttely löytyy entisestä kanavan yläpiirin piiripäällikön komeasta virkatalosta, joka on rakennettu vuonna 1845. Museon piha-alue on historiallisesti arvokas kunnostettuine kukkaistutuksineen ja puistokäytävineen. Ulkorakennuksessa sijaitsee Suvorovin kanavia esittelevä näyttely. Pontuksen kaivanto edustaa museon ulkonäyttelykohteista kanavan varhaisimpia rakennusyrityksiä 1600 -luvun alkupuolella.
Saimaan kanavan museo

Galleria Pihatto

Galleria Pihatto on Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimiston ja Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran yhteistyössä ylläpitämä ammattitaiteen näyttelytila. Galleria Pihatto on avoinna ympäri vuoden ja se sijaitsee luonnonkauniilla Lappeen Pappilan alueella lähellä kaupungin keskustaa. Vanhassa Pappilassa Gallerian vieressä toimii tilausravintola Lappeen Ruustinna. Näyttelytila on sijoitettu entisöityyn navettaan. Galleriaan pääsee vapaasti ilman pääsymaksua.
Galleria Pihatto

Nuijamaan Pitäjänmuseo

Nuijamaan pitäjänmuseo sijaitsee Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Nuijamaalla. Museorakennus on vuonna 1910 rakennettu entinen lainajyvästö. Nuijamaan pitäjänmuseo on Kotiseutuyhdistys Nuijamaa Seuran vuonna 1979 perustama. Kuntaliitoksen myötä museo on siirtynyt osaksi Etelä-Karjalan museota. Museo on auki kesäsunnuntaisin ja perinteisinä lauluiltoina. Näyttelytiloja museolla on kahdessa kerroksessa. Alakerrassa esitellään Nuijamaan historiaa ennen talvisotaa. Omassa näyttelytilassaan esitellään maaseudun talonpoikaiskulttuuria, jossa nähtävillä on esimerkiksi kalastusvälineitä ja viljan käsittelyyn liittyviä esineitä. Toinen kerros on sisustettu evakkokodiksi. Evakkoon lähdettiin lyhyellä varotusajalla, ja sisustetun evakkokodinkin perhe on ottanut mukaan vain välttämättömät tavarat.
Nuijamaan Pitäjänmuseo

Linnoitus- ja kotiseutumuseo

Linnoitus- ja kotiseutumuseo sijaitsee Taavetissa Luumäellä. Museorakennus on lähellä kunnantaloa aivan Taavetin 1700-luvun linnoituksen vieressä.Vuonna 1954 perustettu museo on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1989. Luumäen kunta omistaa linnoitus- ja kotiseutumuseon ja museon yhteydessä toimii Luumäen kunnan infopiste. Näyttelytiloissa esitellään mm. venäläisten toimesta vuonna 1773 rakennettua Luumäen linnoitusta, Luumäellä esiintyviä esihistoriallisia löydöksiä ja vaihtuvia näyttelyitä. Museon erikoisuutena esillä on käsityöhuoneessa kauniita kuvatäkkejä. Museo on auki kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15 sekä sopimuksen mukaaan.
Linnoitus- ja kotiseutumuseo

Museotila Tuulimylly

Luumäen Kaitjärvellä sijaitsevasta museotila Tuulimyllystä löytyy tunnelmallinen tupakahvila ja ulkoterassi. Monia museoaittoja nähtävillä sekä Suomen ainoa pysyvä lippunäyttely. Lippunäyttelyssä esitellään Suomen lipun historia aikojen alusta ja kaikki valtakunnan liput, jotka ovat maassamme liehuneet. Tuulimyllyssä näet myös yli kahdensadan maailman valtion pienoisliput. Mahdollisuus pelata minigolfia ja vierailla maatilatorilla.
Museotila Tuulimylly

Navettagalleria

Maatilamatkailu Tuhannen Tarinan Talon yhteydessä toimii Navettagalleria. Navettagalleriassa on esillä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Gallerian lisäksi voi vierailla tupakahviossa, jossa on ryhmille ennakkovarauksella mahdollisuus myös ruokailuun. Navettagalleria on auki kesäaikaan torstaista sunnuntaihin klo 12-19. Myös muulloin sopimuksesta ryhmille.
Navettagalleria

Kirkonrakentajain museo

Kirkonrakentajain museo on puukirkkojen rakentajien muistolle omistettu pysyväisnäyttely. Savitaipaleen kellotapuliin koottu näyttely esittelee savitaipalelaisia kirkonrakentajia, Juhana ja Matti Salosta sekä Taavetti Rahikaista. Heidät kaikki tunnettiin ns. kaksoisristikirkkojen eli kahtamoisten rakentajina. Kellotapuli, jossa näyttely sijaitsee, on vuodelta 1779, mutta Taavetti Rahikainen teki siihen muutostöitä 1840-luvulla. Museo esittelee myös esineistöä Savitaipaleen aiemmista kirkoista. Avoinna tilauksesta. Museoon on vapaa pääsy, mutta halukkaat voivat maksaa vapaaehtoisen pääsymaksun museon kunnossapidon hyväksi.
Kirkonrakentajain museo

Hakamäen talomuseoalue

Hakamäen talomuseoalue sijaitsee vehreällä mäellä, josta aukeaa kaunis näköala Kuolimolle. 14 metriä korkea näköalatorni takaa katsojalle upeat näköalat. Opastus museoalueelle: Nikkarintietä seurakuntatalon ohi, kellotapulin jälkeen oikealle hautausmaan reunaa seuraten ja vasemmalle ylös Hakamäelle. Museoalueelta löytyvät noin 150 -vuotiaan päärakennuksen eli tuvan lisäksi aitta, tuulimylly, ruotusotamiehen torppa, savusauna, riihi ja riihilato. Hakamäelle on koottu alueen kansanperinnettä monipuolisesti rakennuksina, käyttöesineinä ja tekstiileinä. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on vuosittain vaihtuvia eri aihepiirien näyttelyitä. Museo avoinna kesäkuusta elokuun puoliväliin tiistaista sunnuntaihin klo 12-18. Opastus- ja tiedusteluasioissa auttaa Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys.
Hakamäen talomuseoalue

D.E.D. Europaeus museo

Savitaipalelaisesta suurmiehestä , David Emmanuel Europaeuksesta kertova museo sijaitsee Olkkolan Hovin pihalla entisessä väentuvassa. D.E.D. Europaeus syntyi vuonna 1820 ja kuoli 1884. Hän oli kansanrunojen kerääjä, kielitieteilijä, arkeologi ja oman tiensä kulkija, joka seurusteli oman aikansa sivistyneistön, kuten Elias Lönnrotin, mutta myös tavallisen kansankin parissa. Museosta löytyy Europaeuksen työhuone ja näyttelytilassa on hänestä kertovaa esineistöä.В Esillä myös Savitaipaleen ja etenkin Olkkolan kartanon historiaa. museossa on joukko kirjaharvinaisuuksia ja valokuvia, sekä muinaisesineistöä. Europaeus-seura vastaa museon ylläpidosta. Museo avoinna kesä-elokuussa päivittäin klo 12-18.
D.E.D. Europaeus museo

Pätärin talomuseo

Pätärin talomuseo on tyypillinen suomalainen 1800-luvun lopun maalaistalo.Nykyiselle paikalleen Pätärin rakensivat Antti ja Valpuri Pätäri. Perheessä oli viisi lasta. Talon viimeinen isäntä Matti Pätäri kuoli ilman perillisiä, koska kaikki pojat olivat naimattomia ja tyttärenkin ainoa poika kaatui jatkosodassa. Talo pihapiireineen siirtyi valtiolle ja vuodesta 1978 talo on ollut Ylämaan kunnan omistuksessa. Lähes kaikki museon esineet ovat Pätärin taloon kuuluvia. Esineet ovat 1800 -luvun maalaistalon jokapäiväisessä elämässä käytettäviä tavaroita. Pihapiirissä on eri teemaisia aittoja ja navettaan on sijoitettu Ylämaan kotiseutumuseo. Museo on auki kesällä päivittäin klo 12-16.
Pätärin talomuseo

Rajamuseo Immola

Rajamuseo Immola sijaitsee Kaakkois-Suomen rajavartioston Immolan varuskunta-alueella. Alue on seitsemän kilometriä Imatran keskusasemalta pohjoiseen. Museolle pääsee Niskapietilän museotietä pitkin. Vuonna 1989 Rajamuseo avattiin. Rajavartiolaitos omistaa museon, joka on syntynyt rajamiesten harrastuksena ja talkootyönä. Oppaina museossa toimivat Kaakkois-Suomen Rajamieskillan jäsenet. Rajamuseon perusnäyttely käsittelee Suomen rajojen ja rajavartiolaitoksen historiaa. Näyttelyssä voit myös tutustua itsenäisyyden ajan rajamiesten elämään ja työhön niin sodan kuin rauhankin aikana. Museo on avoinna kesällä tiistaista perjantaihin klo 15-18 ja lauantaisin klo 12-18. Museoon on vapaa pääsy.
Rajamuseo Immola

Teollisuustyöväen talomuseo

Teollisuutta alkoi syntyä Imatran seudulle jo 1800 -luvun lopulla ja seutu alkoi pian muuttua teollisuuspaikkakunnaksi. Työväestön asunnoiksi alettiin rakentamaan pieniä kasarmeiksi kutsuttuja asuntoja. Asuinalueita syntyi esimerkiksi Ritikanrantaan. Ritikanrantatien ja Vuoksen välinen alue lahjoitettiin Imatran kaupungille museoksi vuonna 1972. Kaksi jäljellä olevaa rakennusta entisöitiin työväenasuntomuseoksi ja museo avattiin yleisölle 1975. Esineistö museoon on saatu paikallisilta asukkailta lahjoituksina. Jälkipolville on näin säilynyt pala entistä teollisuustyöväen asuinkulttuuria. Avoinna 22.6.-22.8. tiistaista sunnuntaihin klo 11-17.
Teollisuustyöväen talomuseo

Parikkalan kirkot

Parikkalan seurakunnalla on kolme kirkkoa. Parikkalan kirkko on vuosina 1813-1817 rakennettu valtionarkkitehti Carlo Bassin suunnittelema puinen kaksoisristikirkko. Kristuksen kirkastumista esittävä alttaritaulu on saatu kirkkoon lahjoituksena. Parikkalan kirkon kellotapuli on rakennettu samaan aikaan kirkon kanssa. Saaren kirkko on vihitty käyttöön 1934. Kirkko on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Punatiilinen kirkko omaa runsaasti koristeellisia piirteitä. Laila Järvisen maalaama alttaritaulu on maamme suurimpia. Uukuniemen nykyinen kirkko on vihitty käyttöön jo vuonna 1797. Taiteilija Mikko Kiljander on maalannut Kristusta ristillä esittävän alttaritaulun vuonna 1883. Parikkalassa sijaitsee lisäksi valtatie 6:n varrella tunnelmallinen ortodoksinen rukoushuone.
Parikkalan kirkot