Isän unesta perheyritykseksi

Vuoksen Kalastuspuisto
22.8.2017 21:00

Kun Kainulaisen perheen isä Taisto kertoo muulle perheelle nähneensä unta ihmisten kuljettamisesta vetten päällä ja samalla saaneensa tästä myös liikeidean Vuoksen Lautturin toiminnasta, on juuri murrosiästä selvinneen pojan pää varmasti pyörällä. Eivätkä kaikki ajatukset isän ideasta ole välttämättä pelkästään positiivisia.

- Ensinnäkin silloin varmaan suurin osa isän sanomisista meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta siis tuolloin reaktio tuskin oli mitään hipheijaa, ja mahtava idea, naurahtaa Vuoksen Lautturin toimitusjohtaja Toni Kainulainen.

Nyt kuitenkin tilanne on täysin päinvastainen, kun Toni myös itse on ollut liiketoiminnassa mukana jo melkein 25 vuotta.

- Kunnioitus isän rohkeutta ja visiota kohtaan kasvaa päivä päivältä. Nyt on jo yli 50 000 ihmistä kuljetettu lautturikyydillä, niin ei se missään tapauksessa mikään huono liikeidea ollut, Toni kertoo.

Perheen epäluuloista huolimatta Taisto Kainulainen otti virkavapaata kiinteistönhoitajan tehtävistä Imatran ammatillisesta oppilaitoksesta. Vuosi oli 1991, kun hän osti maisemalautan ja oman liiketoiminnan hän aloitti seuraavan vuoden keväällä.

Silloin hän aloitti kuljettamaan vierailijoita maisemajokiristeilyillä kaupungin halki virtaavalle Vuokselle. Tästä Taisto Kainulainen sai unelmiensa sivutyön.

- Isän suunnitelma oli siis varsin toimiva ja hän kehotti myös minua käymään laivurikurssin. Silloin elettiin vuotta 1997 ja samalla ryhdyttiin jalostamaan yrityssuunnittelmaa hankkimalla “keidas keskellä kaupunkia” eli Vuoksen kalastuspuisto.

Oston jälkeen lautturitoiminta laajeni, ja yrityksen toimintaan tuli myös lohialtaat, leirintäalue sekä ravintola. Myös Tonin pikkuveli Teemu lähti silloin mukaan, vaikka perhe oli muutenkin ollut vahvasti jo mukana yrityksen toiminnassa.

Ensimmäinen kesä ravintolan hankkimisen jälkeen Tonilla kului Vuoksettaren ruorissa kuljettaen ihmisiä pitkin kaunista vesistöä. Sama kesä oli sattumoisin huippuvuosi Vuoksen Lauttureille, sillä intiaanikesän myötä vierailijoita oli laivassa jopa 2664 henkilöä kesä-elokuun aikana.

- Oli kyllä aikamoinen suksee lautturitoiminnalle, Toni kertoo.

Hulppea ravintola


Ravintolan muokkaaminen sopivaksi suuremmalle ihmismäärälle oli tärkeä tehtävä. Aiemmin toiminta oli ollut pientä: kahvila-ravintolassa oli pieni kesäterassi ja siihen mahtui vain 20 asiakaspaikkaa.

- Pikkuhiljaa me aloitettiin toimintaa laajentamaan. Kala-altaat laitettiin kuntoon, hankittiin uudet maakaasu-savustusuunit puulämmitteisten tilalle, ja sitten vuonna 2006 päätettiin räväyttää oikein kunnolla.

Leirintäalueen kylkeen rakennettiin maakaasulämmitteinen tilaussauna, Räihän Kuohu, ja ravintolasali laitettiin kokonaan uusiksi. Sen tilalle tuli ravintola Wanha Virveli, johon tuli jopa 56 asiakaspaikkaa ja terassille vielä 144 lisää.

- Silloinen ulkoterassi tehtiin sisätiloiksi ja keittiötä laajennettiin ja parannettiin. Faceliftiksi vanhalle rakennukselle sitä voisi kai kutsua.

Nyt kymmenen vuotta remontin jälkeen ja liiketoiminnan pääpainon muututtua täysin alkuperäisestä ideasta, on maisemalautta edelleen sama vaikka sitä onkin vähän restauroitu ja risteilyt jatkuvat entiseen malliin.

- Siitä huolimatta että nämä muut asiat ovat kehittyneet, on tullut hienompaa ravintolaa, tilaussaunaa, leirintäaluetta ja kala-altaita, lautturitoiminta on edelleen meidän ydintoimintaamme. Se kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden nähdä Imatran erilaisesta näkökulmasta – Vuoksi on erityinen paikka, Toni Kainulainen kertoo.


Viikinkitaistelua


Perheyrittämisen arkeen kuuluu Kainulaisen mukaan aina pieni sanallinen paini. Isä ja pojat -suhteessa päätäntävallasta käydään jatkuvasti pientä keskustelua. Se tuo sanomattakin omat haasteensa yrittämiseen.

- Isällä aina tulee noita ideoita ja niistä sitten käydään eräänlaista viikinkitaistelua, että mitä toteutetaan ja mitä ei.

Loppujen lopuksi tärkeää on vain se mihin alkuperäinen idea perheen on jo vienyt – yritys omistaa keskeisellä paikalla kaupungissa kiinteistöjä ja vuokraa vajaan kilometrin mittaisen siivun maa-alasta, joka mahdollistaa erittäin hyvän liiketoiminnan ja paljon potentiaalia kasvulle.


Nakkihommista menun suunnitteluun


- Alunperin tein isän kanssa tälle yritykselle kaikenlaisia nakkihommia. Tehtiin laituriin valuja ja muita laiturihommia, sitten tosiaan tuli laivurikurssi ja kesäisin ajeltiin enenevissä määrin sitä lauttaa. Sitten pikkuhiljaa siirryttiin tuolta kala-altaalta savustamon kautta keittiöön.

Vaikka Toni ei olekaan itse varsinaisesti kokkaamassa, hän on suunnitellut yhdessä veljensä kanssa ravintolan ruokia ja menu-kokonaisuuksia. Lisäksi päivässä kuluu aikaa aina saunan lauteiden pesemisestä kausityöntekijöiden työsopimusten tekemiseen.

Suurin osa päivästä kuluu kuitenkin ravintolassa erilaisten tehtävien ääressä. Ja kiirettä riittää, etenkin kun kesä on kauneimmillaan ja samalla työpäivät voivat helposti venähtää auringonnoususta iltamyöhään.

- Asiakaspalvelua tämä oikeastaan on. Haluamme varmistaa, että kaikki sujuu ja asiakkaat saavat haluamansa, oli pyyntö miten kummallinen tahansa.

Seuraava tavoite onkin tehdä alueesta ympärivuotinen matkailupaikka, ja siinä tehtävässä ovat mukana edelleen vanhoilla päivilläänkin isä Taisto yhdessä poikiensa kanssa.

- Isäukolta ei tosiaan nuo ideat tunnu loppuvan, mutta nykyään liikeideoita tulee myös minulta ja Teemulta. Isäukon rooli on joko lytätä tai kannustaa meitä niiden toteuttamisessa, Toni Kainulainen päättää.